|
Post by Henni on Aug 17, 2009 12:26:58 GMT -5
Firmament VE "Ami" on erittäin orimainen ori, joka siirtyi VeronicaT'n kisakäytöstä Hennille. Amilla kisataan pääasiassa esteissä, mutta toki myös vaihtelun vuoksi muissakin lajeissa. Ami ei ole todellakaan helppo käsiteltävä, mutta pätevän ratsastajan kanssa tämäkin nuorukainen toimii. Hennikin yrittää parhaimmillaan saada oria tottumaan hänen sääntöihinsä...
Veronica, orin ex-omistaja, käy joskus satunnaisesti moikkaamassa oria Apilassa.
Hoitajaa Amilla ei ole vielä.
|
|
|
Post by VeronicaT on Aug 17, 2009 13:27:31 GMT -5
Ami ja Ramo saapuvat Apilaan. © VeronicaT, orien ex-omistaja.
Istuskelin etupenkillä ja juttelin kaikkea maan ja taivaan väliltä Apilan työntekijän Minnan kanssa. Kuuntelin puolella korvalla trailerista kuuluvaa metakkaa ja näpsyttelin sormiani hermostuneena. Minna keskittyi ohjaamaan maasturiaan ja häpesin entisten silmäterieni metakkaa, ääni oli sellainen, että tarkka kuuloinen ihminen voisi luulla kuljettavamme kahta itsepäistä sonnia vinkassa -taino kuljetimmehan me soni vain ei ole ehkä paras mahdollinen sana kuvaamaan niin komeaa eläintä, mutta nämä yksilöt olivat kyllä lähellä tuota olentoa.
Vihdoin auto kaarsi pienentalli Apilan pihaan ja katselin tyytyväisenä pihaa -juuri sellainen miksi olin tallia kuvitellut. Hymyilin ja astuin ulos korkeasta mersumaasturista. Kävelin vinkalle ja avasin lastaus-sillan. Kaksi yhtä pippurista eläintä kääntyi kummissaan katsomaan minua ja Minnaa ja kumpikin päästivät kimakan kiljahdusta muistuttavan hirnahduksen.
Pari innokasta tallityttöä tulivat katsomaan mitä tallipihalla oikein tapahtui ja eräs heistä tarjoutui auttamaan minua Ramon taluttamisessa, mutta kieltäydyin -niin kohtelista, kuin se olikin, mutta en halunnut saada aikaan hirveää soppaa, kun pikkuinen russponi lähtisi tutkimaan tallin kauravarastoja.
Hennikin saapui kiireesti tallista paikalle ja tervehdimme toisiamme. Tunsimme toisemme hyvin seppeleen kautta ja muutaman muunkin tallin yhteydessä. Minna sanoi lähtevänsä kotia kohti ja pyysi meitä ottamaan pollet ripeästi pois vinkasta, jotta hän saisi vinkan irti upeasta maasturistaan. Talutin Amin ulos trailerista ja Henni Ramon. Muutama ihailevainen huokahdus kuului tallityttöjen joukosta ja orit nauttivat saamastaan huomiosta. Ami steppaili paikallan ja hirnahteli kimakasti nähdessään muutaman tamman tallipihassa. Ramo otti esimerkkiä suuremmasta lajitoveritaan ja hirnahteli myöskin kimakasti. Otin Ramonkin riimun toiseen käteeni ja talutin tottuneesti kaksi tuittupäistä oria talliin, sillävälin, kun Henni jäi purkamaan Minnan auton takakontista poikien suurta varustevalikoimaa.
Tallissa minulla oli täysi työ pitää kurissa kahta vekkulimaista oria jotka terävillä hampaillaan olivat kokoajan käsieni kimpussa. Laskin Ramon ensimmäiseen vapaaseen karsinaan ja Amin viereiseen tyhjään karsinaan. Orit hirnahtelivat karsinoissaan ja tutkiskelivat uusia kotejaan.
Menin Amin karsinaan ja rapsuttelin pippurista oriani otsasta ja kerroin, sille, etä sen pitäisi olla kiltisti uudessa kodissaan ja,että kävisin moikkaamassa sitä aina, kun kiireiltäni ehtisin. Ori heilautti päätään ymmärtäväisesti ja kyhnytti kättäni. Hymyilin ja sipaisin orin kiiltävää karvapeitettä. En tulisi unohtamaan kisatykkiäni, en ikinä.
Seuraavaksi menin Ramon karsinaan ja pikku russponi näykkäisi kädestäni heti ensitöikseen kerjäten rapsutuksia ja herkkuja. Toruin ruunaa, mutta antauduin kaivamaan taskustani porkkanan jämän ja ojensin sen orille. Ramo maiskutteli tyytyväisenä herkun suuhunsa ja tökkäisi sitten minua turvallaan mahaan. -Auts! kiljahdin ja nauroin,sitten entiselle hassulle ponipöpretäjälleni. -Täällä sulla on hyvä olla ja sä saat hyvän hoitajan, kerroin ruunalle ja suukotin sen otsaa. Ramo oli hämillään, mutta tyytyi, sitten nyhräämään karsinan lattialla olevaa heinäkasaa. Naurahdin ja luapsin itselleni käyväni ahkerasti katsomassa entisiä kisapollejani.
Nyt niitä odottaisi uusi elämä Apilassa -ja vieläpä hyvä sellainen!
- Veronica, Ramo ja Ami.
|
|